Aurinkosähkö on muuttunut kalliista erikoisteknologiasta globaaliksi ja kilpailukykyiseksi energiateknologiaksi. Se on jo monilla alueilla maailmassa edullisinta uutta sähköntuotantokapasiteettia. Vuonna 2015 aurinkosähköä asennettiin liki 51 GWp. Vuodesta 2014 määrä kasvoi yli 26 %. Vuodelle 2016 ennustetaan asennetun kapasiteetin nousevan 65-70 gigawattiin ennen vuonna 2017 tapahtuvaa hidastumista. Viime vuosien aikana markkinoiden painopiste on siirtynyt Euroopasta Aasiaan. Vuonna 2015 Kiinasta tuli maa, jossa on eniten aurinkosähkökapasiteettia (43 GWp) ohittaen Saksan 40 GWp kapasiteetilla. Globaalisti vuonna 2016 jo 35 maata tuottaa yli prosentin käytetystä sähköenergiasta aurinkosähköllä. Pohjoismaista Tanska kuuluu tähän joukkoon noin 2.4 % osuudella.
SYÖTTÖTARIFFIEN VAUHDITTAMANA
Suurin osa globaalista aurinkosähkökapasiteetista asennettiin vuonna 2015 syöttötariffien vauhdittamana. Asennetusta uudesta kapasiteetista yli 99 % oli verkko kytkettyä ja näistä yli 60 % keskitettyjä suuria aurinkovoimaloita. Vuosina 2014-2016 suurta mediahuomiota saivat huutokaupat, jotka ovat tuottivat toinen toistaan edullisempia hintoja aurinkosähkölle. Nykyinen maailmanennätys tulee Chilestä, jossa 120 MWp aurinkovoimalan omistaja sitoutuu tuottamaan 28 €/MWh sähköä 20 vuoden ajan. Keskeisiä ajureita tälle kehitykselle ovat olleet alentuneet aurinkovoimaloiden hinnat ja laskenut pääoman kustannus.
20 MWp
Suomessa aurinkosähkökapasiteetin kehitys on toistaiseksi ollut Pohjoismaista erityisesti Ruotsia sekä Tanskaa hitaampaa. Tähän on todennäköisesti kaksi pääsyytä: Suomeen verrattuna Tanskassa sähkön kokonaishinta yksityistalouksille on lähes kaksinkertainen. Toisaalta Ruotsissa ja Tanskassa aurinkosähköä on edistetty Suomea määrätietoisemmin tukitoimenpiteillä. Tämä näkyy asennetun kapasiteetin määrässä. Vuonna 2015 Tanskassa oli 787 MWp, Ruotsissa 127 MWp ja Suomessa noin 20 MWp.
MARKKINA TUPLAANTUI
Huolimatta hitaasta liikkeellelähdöstä Suomessa on tapahtunut aurinkosähkön kannalta monta positiivista asiaa. Markkina tuplaantui vuonna 2015 ja samaa odotetaan myös vuodelle 2016. Järjestelmien avaimet käteen hinnat ovat kattoasennusten osalta Suomessa lähellä Saksan tasoa. Aurinkosähkön sähköverkkoon kytkemisen byrokratia hoituu yksinkertaisen lomakepohjan avulla. Monet kaupungit sallivat rakennusjärjestyksissään aurinkopaneelien asentamisen kiinteistöjen katteen suuntaisesti ilman ilmoitusmenettelyä tai toimenpidelupaa. Useat energiayhtiöt ostavat aurinkovoimaloiden ylijäämäsähköä ja myyntisopimuksen teko on mikrotuottajalle yksinkertaista. Lainsäädäntöä muutettiin myös siten, että alle 800 MWh voimalat vapautettiin sähköverosta. Näiden lisäksi aurinkosähköasennuksia varten on järjestetty koulutuksia, jotta pystyttäisiin takaamaan asennettavien voimaloiden sähköturvallisuus ja pitkä elinikä.
Vielä on kuitenkin tehtävää. Mikrotuottajien sähköenergian mittaus on korjattava reaaliaikaisesta tuntinetottavaksi. Taloyhtiöiden aurinkoenergiainvestointien edistämiseksi tarvitaan laillistettu virtuaalimittauskonsepti, jota sähköverkkoyhtiö voi tarjota asiakkailleen. Kaikkien kuntien tulisi poistaa vaatimus ilmoituksesta tai toimenpideluvasta katon suuntaisille aurinkopaneeliasennuksille. Tukien osalta yksityistaloudet ja taloyhtiöt tulisi nostaa tasa-arvoiseen asemaan yhteisöjen ja maatalouden kanssa.
Jos teknologian kehittyy ennusteiden mukaisesti, vuonna 2030 aurinkosähkö on Suomessa tuotantokustannuksiltaan tuulivoiman jälkeen toiseksi halvinta uutta kapasiteettia. Tähän on vain 13 vuotta aikaa.
Teksti: Jero Ahola, Professori LUT School of Energy Systems
